Digitaaliset järjestelmät suljetun kiinteistömarkkinan uhkana…
3.8.18

Share

Kun mikään ei riitä

Helsingin Sanomat 1.8.2018 julkaisi artikkelin Nuorisosäätiön varojen väärinkäytöstä. Artikkelin mukaan Nuorisosäätiön johtoa epäillään miljoonien, jopa kymmenien miljoonien eurojen suuruisesta varojen väärinkäytöstä.

Artikkelin tapahtumat eivät varmastikaan tulleet kenellekään yllätyksenä: vastaavanlaisia kähmintöjä on 80-luvulla alkaneen työurani aikana ollut jatkuvasti. Viimeksi aiemmin keväällä tuli julki toinen laaja korruptiovyyhti.

Isännätön ja valvomaton raha on usein laiskaa ja toiminta sen hoitamiseksi tehotonta. Olen päässyt todistamaan tätä tosiasiaa vuosien ja vuosikymmenten varrella useasti – ja valvomattoman rahan mahdollistamat tilanteet tekevät tilaisuuden saavista varkaita.

Suljettu markkina ja ei-avoimet toimintamallit mahdollistavat näitä sulle-mulle-tilanteita paljon enemmän kuin avoimesti toimiva ja tehokas markkina. Avoimeen ja tehokkaaseen tiedonsiirtoon perustuva toimintatapa ei enää niin kovasti kiinnostakaan – ymmärrettävästi… Olitpa sitten aloitteleva sijoittaja, miljonääri tai miljardööri, lisäraha tuntuu kiinnostavan kaikkia yhtä paljon.

Miksi tehokkuus ja avoimuus ei kiinnosta?

Jonkinlaista anastamista – vaikkakaan ei yleensä juridisesti – on mielestäni sekin, että toisen omaisuutta hoidetaan varsin innottomasti ja tehottomasti.  Surullista on, että nämä huonosti valvotun – tai valvomattoman – rahan edustajat eivät ole innostuneita viemään alaa eteenpäin. Usein juuri he loistavat poissa olollaan kiinteistöalan teknologiatapahtumissa, vaikka juuri heidän pitäisi olla paikalla.

Merkittävä tekijä tehokkuuden vierastamisessa on uusien asioiden ja uudistusten pelko. Tämä pelko pätee kaikkiin aloihin.

Uskallan kuitenkin arvioida, että uudistusten pelkoa vielä suurempi syy on se, että liika avoimuus ja tehokas tietojen siirtäminen tai tietojen saamisen tai tarkastamisen helppous voisi tuhota monen bisnesmallin.

Osakemarkkinoiden kaupankäynnin muuttuessa digitaaliseksi 15-20 vuotta sitten, koko liiketoimintaympäristö muuttui totaalisesti. Joillekin tämä aiheutti runsaasti ”epämukavia hetkiä”. Yhtäläisyydet kiinteistöalan digitalisaatioon ovat ilmeiset: toiminta oli tehotonta ja myös silloin oli muutoksen pelkoa ilmassa.

Digitaaliset järjestelmät ovat tulleet jäädäkseen – muutosta ei kannata vastustaa

Liikekiinteistöalan digitalisoituminen on alkanut toden teolla vasta muutamia vuosia sitten. Digitalisoituminen on kiihtynyt viimeisten vuoden kahden aikana ja sana PropTech on tullut tunnetuksi – ja on kaikkien alan toimijoiden huulilla, erityisesti Keski-Euroopassa. Kesäkuun loppupuolella Pariisissa pidetyssä MIPIM PropTech-tapahtumassa Ranskan suurimpiin kuuluvan instituutiosijoittajan edustaja kertoi minulle, että digitalisoitumisen vauhti näyttää vielä nopeammalta kuin se oli aikoinaan osakemarkkinoilla. Henkilöllä oli aiempi työura isosta keskieurooppalaisesta varainhoitoyhtiöstä. Aika näyttää oliko hän arviossaan oikeassa.

Kiinteistötiedon keräämiseen, analysoimiseen ja raportointiin liittyviä sekä kiinteistöjen myyntiin liittyviä laadukkaita teknologisia järjestelmiä on onnistuneesti kehitetty Suomessa. Kaikki edellä mainitut järjestelmät ovat osa avoimuuden ja tehokkuuden lisäämiseen liittyvää prosessia. Niiden myynnin ja markkinoinnin soisi olevan Suomessa yhtä helppoa tai helpompaa kuin Keski-Euroopassa.

Luonnonlain kaltaisia muutoksen voimia on turha yrittää vastustaa: toimintaympäristö ja toimintatavat muuttuvat, halusimmepa sitä tai emme.

 

Kirjoittaja:
Markku Aho, Hallituksen puheenjohtaja RealX.pro & RealSource.eu


Share
Tags: , , , ,

Category: